lauantai, 10. huhtikuu 2010

Kuvia Silvian kurssilta.

 Muutama kuva Silvian temppuseminaarista. Kuvat ottanut Teija Sonni-Kautto. Kiitos tuhannesti Teijalle ihanista kuvista!

"Sit-up"

 

Kepin halailua.

 

 

Ja tämä kuva kertoo varmasti enemmän kuin tuhat sanaa. Täydellinen pieni pyrriäinen on miulla

 

-Monna

sunnuntai, 4. huhtikuu 2010

Kuvatuksia ja videoita.

Koirien tylsyyttä helpottamaan ollaan hieman temppuiltu Silvian opeilla. Noista yritelmistä videoita alapuolella. Pyrrin puolustukseksi tarttee sanoa, että kyseessä on Ladan heikompi puoli jossa ei oikein vielä tasapaino pidä, mutta yritys on sitäkin kovempaa!

 

 

 

Sitten vielä muutama 10 kk potretti. Kuvat on ottanu Osku Vikman.

 

"saksanpaimen-pyrri"

 

söpistelyä

 

Ja lopuksi vielä kuva Ladasta ja Ladan painikaverista bordercollie poika Kooasta. Kuten kuvasta näkyy kaik hampaat löytyy suusta 

 

 

 -Monna,Lada ja Venla

 

 

perjantai, 12. maaliskuu 2010

Tervehtynyt karjakoira ja jakomielitautiseksi tekevä pyrri.

 Yritetääs pukata jonkinasteista päivitystä.Venla kurjakoira on parantunut mahtavasti leikkauksesta. Kyllä tuossa draamakuningattaressa hoitamista piisasikin. Osasi kyllä ottaa ilon irti sairausajastaan. Nukuin pari yötä sen kanssa makkarin lattialla, kun ei rouva suostunut muuten rauhoittumaan. Nyt kuitenkin Venla on oma energinen itsensä. Vihdoin! 

 Pikku pyrrin kanssa oltiin viime viikonloppuna suuressa maailmassa. Matkattiin Torstai aamuna Helsinkiin Silvia Trkmanin temppuseminaariin, jonka jälkeen vietettiin viikonloppu Helsingissä ja Sunnuntaina taas temppukurssin kautta kotia kohti. 

Lada on ihan käsittämättömän upea pieni pyrri! Se jaksoi upeasti puurtaa molemmat nelituntiset kurssipäivät satanen lasissa. Pyrri tarjosi, tarjosi ja tarjosi ja tarjosi lisää. Ei siinä itse tarvinnut muuta kuin yrittää naksutella oikeaan aikaan. On todella vaikea sanoin kuvailla niitä uskomattomia tunteita mitä tuo pieni musta paholainen saa miussa aina aikaiseksi. Oli ne tunteet sitten iloa, onnea, raivoa tai pettymystä. Joka toinen sekuntti se on maailman upein koira ja joka toinen sekuntti maailman hirvein ilmestys. Silti kuitenkin aivan mielettömän rakastettava!

Mahtavaa oli myös huomata kuinka pikku pyrriä ei hetkauttanut uusi ympäristö, ei uudet koirat eikä mitkään muutkaan metelit. Lada vain keskittyi temppuilemaan! Ja paljon opittiinkin. Monen monta uutta temppua, entisiä hiottiin, monta uutta kikkaa ja huomion arvoista asiaa. Täytyy kyllä sanoa, että Silvia Trkman on äärimmäisen pätevä, positiivinen ja innovatiivinen kouluttaja. Mahtavaa, että koiramaailma on saanut tuollaisen  ihmisen mukaansa ja ennen kaikkea mahtavaa, että Silvia on saatu suomeen jo toistamiseen! 

Viikonloppu Helsingissäkin sujui aivan upeasti! Lada tepasteli pitkin Sörnäisten katuja kuin euroopanomistaja eikä hätkähdellyt mitään. Matkustettiin metrolla, käytiin itä-keskusessa, kuljettiin vaikka missä ja käytettiin rämisevää ja kolisevaa hissiä joka päivä. Se on upea pieni pyrri! Minä siinä sivussa ammensin itseeni paljon kaupunkilaisilmaa, uusia ajatuksia ja ihanaa kevättä. Mikä sen ihanampaa! 

Yritän vielä lisäillä kuvia ja videoita tuolta kurssilta jos niitä vaan jostain saan käsiini, mutta muuten seuraava kuukausi on blogi ja koirapuolella aika hiljaista. Omat kiireet ja tuevaisuus vie kovasti nyt aikaa.

Kaikille tasapuolisesti ihanaa, aurinkoista ja koiramaista kevättä!

-Monna, venla ja Lada

 

maanantai, 15. helmikuu 2010

Terkkuja makkarin lattialta.

 Täällä sitä ollaan. Makuuhuoneen lattialla passissa. Venla pieni kurjakoira on tänään steriloitu eikä se anna miun liikkua tästä sen vierestä mihinkään. Muuten alkaa välittömästi sydäntä särkevä huuto. Voi pientä. Nyt on siis oikein mainiosti aikaa päivitellä blogia. Jotain hyötyä sentään.

   Tammikuussa meitä riivasi täällä aivan järkyttävät pakkaset, joten harrastukset jäivät moneksi viikoksi kokonaan tauolle. Lenkkeilytkin olivat hyvin pikaisia pyrähdyksiä. Pinna alkoi kiristyi niin miulla kuin koirillakin. Onneksi niistäkin selvittiin nirhaamatta ketään. Ladan kanssa opeteltiin tuona aikana todella fiksuja temppuja, kuten vessapaperin nyhtämistä rullasta. Tulos oli seuraavanlainen.

  Muutaman kerran ollaan nyt ehditty käymään treenaamassa nyt Helmikuun aikana. Venlan kontaktit alkavat näyttämään ihanilta.  Mie olen karjakoirasta hirmuisen ylpeä. Viimisin harjoituskerta oli kuin nuoralla tanssimista. Koira oli kireä kuin viulunkieli ja kävi todella kuumana. Siinä sai töppöstä toisen eteen laittaa melkoista tahtia. Upea kurjis!

Nyt sitten Venlan kanssa odotellaan toipumista ja katsotaan kuinka sterilointi alkaa vaikuttaa elämään. Toivon ainakin, että Venla piristyisi hieman ja rentoutuisi. Sillä on aina noiden juoksujen tekeminen ja niistä toipuminen vienyt lähestulkoon kaiken ajan. Hormoonit on pyörittäny pikku koiraa mennen tullen.

Sitten pieni pörriäinen. Huuh...mie en pysty käsittämään ollenkaan ihmisiä, jotka haluavat pyrrin. Ei järjen häivää. Se on tuhonnut miulta kohta kämpällisen tavaraa ja vaatteita ihan vaan omaksi ilokseen. Lisäksi se on 24/7 juuri sen näköinen, että ei ole koskaan päässyt lenkille tai harjoituksiin. Se pistää masentamaan siinä vaiheessa, kun on ekana työpäivän jälkeen kävellyt 45min harkkahallille ja treenannut puoltoistatuntia ja sit kävellyt 45min kotia harkkahallilta ja ite on nälkänen ja ihan piipussa niin pikku pyrri vaan jaksaa ja jaksaa ja jaksaa...

Harjoituksissa ollaan edelleen Ladan kanssa otettu kontakteja, keppejä, putkea ja nyt myös jonkinverran hyppyjä. Kontakteissa on tapahtunut jonkinasteinen valaistuminen. Ollaan otettu laskevaa osuutta pikku pöydältä ja viime kerralla pikku pyrri suoritti täydellistä sarjaa! Jihaa!

 Maaliskuussa meitä odottaa Ladan kanssa Silvia Trkmanin temppuseminaari, jota odotan todella, todella innolla. Mahtavaa päästä pörriäisen kanssa temppuilemaan noinkin upean kouluttajan silmien alle. Nauruun kuolemisen vaara on siis todellinen  Joten kohti kevättä täällä mennään hurjaa vauhtia! Mikäs sen ihanampaa!

 

Lopuksi vielä laatu autosta muutama kuvatus.

 

 

 

 

-Monna, Venla ja Lada

sunnuntai, 10. tammikuu 2010

Pikku pyrri näytelmissä.

 Nyt on sitten pikku pyrrin näyttelyura korkattu. Varsin mallikkaasti ja upeasti menikin. Tosin lupasin Ladalle heti ensimmäisen 5 minuutin jälkeen, että en vie sitä näyttelyihin montaa kertaa sen elämässä. Huuh, ei vaan sitten ole yhtään miun juttu. Oli kuitenkin aivan ihana nähdä O-, ja P-pentuja. Kaikki aivan erinäköisiä, mutta kuitenkin todella pyrrimäisiä. Paitsi luonteeltaan. Porukka oli meinaa melkoisen avointa ja reipasta 

Itse näyttelysuoritus meni Ladan kanssa ihan nappiin. Likka seisoi kuin patsas viisi minuuttia. Eikä olla edes harjoiteltu yhtään. Koplaamis osuuskin meni ilman rimpuiluja ja säihkyvät hampaatkin löytyi suusta hyvin kiltisti. Juoksemista taas ollaan harjoiteltu ja se näkyikin. Lada roikkui hyvin tyylikkäästi miun lahkeessa kiinni ja vähän reidessä myös. No, mutta sainpahan muutamat mustelmat muistoksi tästä ihanasta reissusta.

Tässä Ladan arvostelu. Tuloksena siis PEK 2 ja KP. Sisko oli parempi kuten nyt arvata saattoi. Lada on selvästi todella keskeneräinen  muihin verrattuna. Vähän joka suuntaan levällään vielä ja kovin köykäinen. Muilla oli jo mallit ja luustot kohdillaan. Perästä tullaan! Tuomarina Saija Juutilainen

"7kk jäntevä,mittasuhteiltaan erittäin hyvä narttupentu. Jolla riittävästi luustoa ja runkoa ikäisekseen. Sievä pää ja ilme. Hyvät korvat ja purenta. Riittävät kulmaukset. Tiiviit käpälät. Rodunomainen karvapeite, oikea laadultaan ja väriltään.Mukava reipas luonne. Liikkuu kevyesti,köyristää hieman lanneosaa ja häntä kiertyy selälle." PEK 2 KP

 

Oli melkoisen rentouttavaa ja ihanaa olla reissussa Ladan kanssa kaksisteen. Venla oli rentoutumassa ja nauttimassa rapsutuksista hoitopaikassa. Joten luulen, että koko komppania on erittäin tyytyväinen eloonsa tällähetkellä. Kiitos kaikille asianosaisille! Olen enemmän kuin kiitollinen. Kaikki ollaan nyt päästy löystämään vannetta päästä. Se kun tuntuu olemaan meidän perheen naisilla aika tiukassa aina välillä 

Lopuksi muutama kuva nyt kun vihdoin sain niitä.

 

Lada herkuttelee. Kasvattaja on lahjonut sen.

 

 

Hienosti seisoo.

 

 

Edelleen...

(kuva Johanna Suuronen)

 

Ompa hieno paimenkoira!

(kuva Johanna Suuronen)

 

Sisko ja sen sisko.

 

 

 

-Monna ja Lada-Laatu

  • Koirat

    Australiankarjakoira
    Cossaks Velvet Venom "Venla"


    AGI Medi 1 


    1246638994_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


    Lyhytkarvainen
    pyreneittenpaimenkoira
    Tottakai Olen Onnentyttö "Lada"


    1247999810_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


     


     


     

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Venla the karjakoiran jaLada the pyrrin elämää, kasvua ja harrastuksia.
    Ohjaksissa Monna.

  • Tagipilvi